AKT:n alaisuudessa toimivan Ahtaajien liiton lakko ei talletu kansan muistiin kovinkaan sankarillisena työtaistelutoimena. Itse asiassa “työtaistelu” on aika romantisoitu termi puhtaalle kiristykselle, jonka seurausten suurimmat kärsijät ovat ne, jotka eivät voi asioihin mitenkään vaikuttaa.
Sain penninvenytyskuurini edellyttämät neuvottelut Firman kanssa käytyä ja siirryin kuun alusta käyttämään lounasseteleitä. Lounassetelistähän työntekijä hyötyy n. 2,5 euroa päivässä veroedun muodossa. Nettiyhteyden siirrän oman yrityksen nimiin vuoden alusta.
Nielaisin aikanaan yleisenä totuutena viljellyn “vuokralla asuminen ei kannata” -fraasin, ja hankin velkavivulla kohtuuhintaisen omistusasunnon. Nyt kun myynti näyttää houkuttelevalta ratkaisulta, heräsin miettimään lausahduksen todenperäisyyttä. Olisiko sittenkin kannattavampaa asua vuokralla ja sijoittaa erotuksen verran vaikkapa indeksirahastoihin.
Voisi kuvitella, että taantumalla olisi asuntojen hintoihin laskeva vaikutus. Voisi kuvitella, että nyt on ostajan markkinat alueesta riippumatta. Voisi kuvitella, että asuntoonsa vuonna 2003-2005 sijoittaneet kärvistelisivät huomatessaan, miten viime vuosien hintakehitys ensin hidastuu, sitten muuttuu negatiiviseksi. Se olisi kuitenkin väärä kuvitelma - ainakin Porin keskustassa.
En ole tiedostava kuluttaja ja jos mahdollista vielä kehnompi säästäjä kuin sijoittaja. Tästä huolimatta olen herännyt huomaamaan, miten paljon erilaiset kuukausimaksut, jäsenyydet, kestotilaukset ja turha kulutus leikkaavat kuukausiansioistani. Enkä työn, osa-aikaisen opiskelun ja sivutoimisen yrittäjyyden punomassa vyyhdissä ehdi edes hyödyntää kaikkia mahdollisia jäsenetuja, joita minulla on eri instanssien kautta käytössäni.…