Rahastosijoittamisen pirunpihka
En ole kovin kaksinen sijoittaja, sillä uskon että 100 euroa nyt 31 vuotiaana on minulle tärkeämpi kuin 1000 euroa 65 vuotiaana. Minulla ei myöskään ole suoraan osakesijoittamiseen tarvittavaa aikaa tutustua pörssiyhtiöiden tiedotteisiin, visioihin ja varoituksiin.
On lisäksi yleisesti tunnettu fakta, että parhaillakin sijoitusammattilaisilla on vuosien tappioputkia, joten miten valmistautumattomalla amatöörillä olisi mahdollisuuksia ilman kohtuutonta riskiä? Tämän vuoksi olenkin pääasiassa rahastosäästäjä.
Uskomattoman kalliit ja joustamattomat eläkesäästömallit olen hylännyt alusta lähtien, sillä niissä en ole mitenkään oman omaisuuteni herra. Minusta se, että tarvitsen jonkin merkittävän vastoinkäymisen päästäkseni käsiksi omaan omaisuuteeni, on minun maailmassani liian suuri riski hallittavaksi, mutta jos jollakin on todella rahaa, jota ei missään tapauksessa tarvitse 30-40 vuoteen, by all means, laittakaa eläkerahastoihin ja ottakaa veroetu. Minä nautin veroetuni pätkimällä asuntolainani korkomenoilla pääomatulojeni verotusta.
Itse olen sijoittanut muutamiin kehittyvien markkinoiden osakerahastoihin ja kotimaisiin arvo-osakerahastoihin, sekä korkopainotteisiin yhdistelmiin. Olen kuitenkin alkanut ounastella, että tällaiset aktiivirahastot ovat sittenkin virhe. Tavanomaisten aktiivisesti osakekauppaa käyvien rahastojen ongelmaksi muodostuvat nimittäin hallinnointi-, merkitsemis- ja lunastuspalkkiot. Tehdäänpä pieni laskelma:
Oletetaan, että minulla makaa pankkitilillä 1000 euroa, enkä yksi niistä idiooteista, jotka uskovat pankkitilillä makuuttamisen kasvattavan omaisuutta. Luonnollisesti haluaisin mahdollisimman hyvän tuoton, mahdollisimman pienellä riskillä. Koska suoraan osakkeita ostamalla riski on aina suurin, valitsen rahastosijoittamisen. Valitsen aktiivisesti sijoittavan osakerahaston, ja tähtään 25 vuoden periodilla keskimäärin 10% kasvuun / vuosi (tämä on ainakin Buffetin mukaan korkeahko odotus, mutta sopivan pyöreä luku skenaarioon).
Laskelmat näyttävät tältä:

Rahaston kulut ovat 1% lunastus- ja merkintäpalkkiot alussa ja lopussa + vuosittainen hallinnointimaksu 2%. Kuten kuvaajasta näkyy, palkkioiden osuus lopullisesta kakusta on melko suuri (1621 euroa). Tämä johtuu siitä, että rahastoyhtiön on pystyttävä peittämään kaupankäynnistä koituneet kulut. Samalla on selvää, että pystyäkseen pistämään vastaan indeksille, rahaston on pystyttävä tekemään vuositasolla 2% parempaa tulosta kuin indeksi. Pystyvätkö aktiivirahastot siihen? Entäpä jos haluaisin säästää kuukausittain - tuolloin häviän jokaisessa sijoituksessa merkintäpalkkion verran, vuositasolla ylimääräisen prosentin. Aika settiä.
Mihin sitten pitäisi sijoittaa? Ehkä kustannustehokkain tapa pistää raha poikimaan pitkällä aikavälillä, ovat indeksirahastot. Niissä ei harrasteta aktiivista sijoittamista, vaan varat sijoitetaan indeksien painotusten mukaan. Näin ollen rahaston kulut ovat pienet ja suuria hallinnointipalkkioita ei tarvita. Tehdäänpä sama laskelma 1000 euron ja 25 vuoden mukaan, mutta valitaan rahastoksi saman 10% tuotto-odotuksen omaava indeksirahasto (kulut kopioitu aidosta indeksirahastosta).
Laskelmat näyttävät tältä:

Kuten huomataan, olet verottajan ohella itse oman massisi loppunauttija. Miksi laittaisin varojani osakkeisiin tai aktiivirahastoihin?
Sijoittajat ja sijoitusmieliset, olkaa hyvä ja selittäkää maallikolle unohdanko tässä jotakin, vai onko aktiivirahastoihin sijoittaminen todella tuollaista riistoa?
ps. Jätän tästä tarkoituksella arvioimatta osakeomistuksieni tuotto-odotukset, jotka tosiasiassa ovat (vielä) sangen pajon merkittävämmät kuin rahasto-omistusteni vastaavat. Indeksirahastot alkoivat kiinnostaa kun huomasin, että kaikkiin kotimaisiinkaan indeksirahastoihin ei aina tarvita suursijoittajan statusta ja satojen tuhansien kertamerkintöjä - esimerkiksi Seligson & Co tarjoaa edullista indeksirahastosijoittamista, ja vielä kehittyville markkinoille. Taidan kokeilla.
Laskelmat näyttää ihan hyviltä, mutta missä indeksirahastossa on keskimääräinen vuosituotto 10%?
Itselläni on 90% rahoista kiinni suorissa osakesijoituksissa ja hoidan salkkuani aktiivisesti treidaamalla. 10% on hajautettuna “matalemman” riskin kohteeseen… Eli Tapiolan kehittyvien markkinoiden rahastoon. :D
Oma salkkuni on päin helvettiä menneen kesäkuun ja heinäkuun jälkeen 34,9% plussalla :D 11kk aktiivista sijoittamista takana. Elokuun alussa tulee 12kk täyteen. :) Kun saisin tuon murheenkryynin, eli nokiapositioni vielä menemään plussalle, alkaa salkku näyttää aika hyvältä ;) Saa nähdä, pystynkö ylläpitämään tuottoprosentin samoilla hujakoilla tulevaisuudessa… Vaikeaa se tulee olemaan. :)
Kuten sanoin, tuo on laskelmien kannalta mukaan napsaistu sopivan pyöreä luku. Onhan sitä toki korkean riskin indeksirahastoissa, esim. aasiassa, korkeampiakin odotusarvoja.
Älä sitä nokiaa harmittele, itse meinaan laittaa siihen kohta hiukan ylimääräisiä lomarahoja kun halvalla saa. Kyllä siitä sen 11 saa vielä tänä vuonna (tai sitten tasan ei).
Mutta eikö aktiivirahastoja perustella juuri siksi, että ne tarjoaa kohdemarkkinoilta korkeampaa tuottoa kuin indeksi? Eli esim. Aasian indeksirahaston tuottoa pitäisi verrata Aasian aktiivirahaston tuottoon. Riskipeliähän nuo rahastot silti aina ovat. Joukkoon mahtuu eteviä salkunhoitajia, huonoja salkunhoitajia ja salkunhoitajia, joilla kävi viime vuonna tuuri, mutta tänä vuonna…kuka tietää.
Muuten, yksi Pohjoismaiden parhaiten pärjänneistä rahastoista ainakin alkuvuonna oli ruotsalainen rahasto, joka shorttasi osakkeita. Rahaston tarkoitus on tehdä voittoa laskevilla markkinoilla. :)
Itse ajattelin siirtyä tänä vuonna vielä kerran myyntilaidalle shortata kunnes myyntinappulaa hakkaavasta sormestani valuu veri. :P Uskon, että näemme vielä yhden korjausliikkeen alas, ennen oravastavan nousukauden osakerallia.
Tapiolan rahastossa on kulut seuraavat: 0,8 merkintä, 0,8 hallinnointi (vuosi), 1.0 lunastus. Kohtuullisella tasolla, mutta jatkuvassa sijoittamisessa melko suuret. Ei sentään 2-3% luokkaa, jotka ovat OP-rahastojeni kustannukset.
Joo, aktiivirahastoja perustellaan juuri tuolla, mutta Pärjääkö ne muka oikeasti keskimäärin 2-3% paremmin kuin indeksi? Ilmeisesti kuitenkaan ei. Pankit sotkee tätä ilmoittamalla vertailuindekseiksi mitä sattuu.