Olen ollut Noksun puhelimien käyttäjä parin kuukauden taukoa lukuunottamatta niin kauan kun olen ollut työelämässä. Mallit ovat olleet järjestyksessä 3110, 8210, 3310, 6510, 6600, 9300i, N95 ja viimein E75, joka jäänee tällä erää viimeiseksi Nokialaisekseni.
AKT:n alaisuudessa toimivan Ahtaajien liiton lakko ei talletu kansan muistiin kovinkaan sankarillisena työtaistelutoimena. Itse asiassa “työtaistelu” on aika romantisoitu termi puhtaalle kiristykselle, jonka seurausten suurimmat kärsijät ovat ne, jotka eivät voi asioihin mitenkään vaikuttaa.
Olen pelannut M.A.G:ia viimeisen kolmen viikon ajan, ja pelitunteja on ehtinyt kertyä parin kolmen vuorokauden edestä, mutta en ole vielä valmis antamaan lopullista tuomiota. Välillä täytyy myös hiukan jäähdytellä ettei kyllästyminen iske, ja siihen sopi hienosti tämän hetken ehdottomasti lahjakkaimpiin pelitiimeihin kuuluvan Biowaren (Bioshock, Mass Effect) uusin eepos, Mass Effect…
Suomessa kierrätetään mielellään juttuja suomalaisten ammattitaidosta ja työn korkeasta laadusta. Arkikokemus eroaa kuitenkin täysin ammattiliittojen korupuheiden ja korkeiden palkkavaatimusten maalaamasta todellisuuskäsityksestä. Miksi?
Valmistautuminen MAG:n julkaisuun alkoi osaltani perjantaina kun hain paikallisesta kodinkoneliikkeestä Playstation 3 -konsolin ja Steel Seriesin Siberia V2 -headsetin. Lämmittelypeliksi valitsin Killzone 2:n, koska myös PS3:n versio COD MW2:sta kärsii samoista suunnittelun kukista kuin Xboxin ja PC:n versiot.